Tekstit

Sanaton...

Kuva
Kuninkuusravit nostaa aina harrastusmotivaation pilviin, en uskonut että sen vertaista tapahtumaa on missään muualla ikinä... olin väärässä.




Valtakunnallinen työhevosmestaruus Ypäjällä eilen, sai kyllä tämän ravitädin aivan sanattomaksi. Aivan mahtavia hevosia, käsittämätöntä hevosmiestaitoa, uskomaton fiilis!!! Arvostus lajia kohtaan nousi kyllä ihan uusiin lukemiin.

Lajista en edelleenkään juuri mitään ymmärrä, mutta otan kyllä selvää ja opiskelen kaikki narut ja nyörit (itseasiassa valjastusoppiin olen jo menossa).

Päivä alkoi juoksukokeella, jossa täydet pisteet saadakseen pitää jo ihan juosten (1,50 tai alle) 1000 metriä taivaltaa... laukata saa kolme kertaa, neljännestä hylätään.






Pienen huilin jälkeen (oiskohan ollut tunti) jatkettiin käyntikokeella, jossa hevoset kävelevät mahdollismimman reipasta ja puhdasta käyntiä 500 metrin matkan, perässään työkärryt, joissa painoa 500kg. Tästä osiosta saa täydet pisteet, jos matka taittuu 7min 50 sek tai alle.








Viimeisenä, muttei vähäisemp…

Kun ei tapahdu MITÄÄN!!!!

Kuva
Nyt alkaa jo oikeesti ahdistamaan tämä valvominen. Iltaisin mamma ramppaa portilla, puree kylkiään, nostelee häntäänsä, hinkaa persettään heinälaatikkoon ja on sen näköinen että varsoo minuutin päästä, tissit ei paljon häviä satatonnarille ja hännän saa nostettua selän päälle vaikka heinällä. Pari tuntia se sitten sisällä järjestelee olkia, syö huonosti ja on (ainakin kameran näytöltä) sen näköinen... että kohta tapahtuu... NO MUTTA EI TAPAHDU!!!! Yön mittaan rauhoittuu, syö, nukkuu pitkin pituuttaan ja kuorsaa. Aamulla on tissit tyhjät ja häntä piukasti kiinni... ei voi käsittää...

Pahoittelut, että kaikki kuvat on "vessa-alueelta". Huono hevosenomistaja ei ole tämän valvomisen vuoksi jaksanut kottikärryillä tarhan perimmäiseen nurkkaan. 



Taimi tosiaan on siemennetty Le Monteililla ja kontrolli-ultra on viikon päästä. Saas nähdä meneekö tämä yritys yhtä hyvin, kuin tuon vanhan mamman kanssa. Toivotaan niin. Tämä hevonen on niin hyvänmielen hevonen, että voisin melkein sano…

Stressi(tön)

Kuva
Viimeisen kuukauden aikana on hajonnut: tiskikone, porakone (luulis, että tonnin porakone kestäisi pidempään kuin 3 vuotta), tallin ovi, kaikkien kottikärryjen renkaat ja terassin ovi. Lisäksi "auton" helmaan ilmestyi pesun yhteydessä peukalon mentävä reikä ja tuulilasi "räjähti" (taitaa siinä pakoputkikin vuotaa), joten vikalistaa hakemaan konttorilta ja sitten mietitään meneekö paaliin vai tekohengitetäänkö vielä. Kaiken kruunasi eilen sähkövika, puolet sähköistä lähti, vaihe pimeenä... Fortumin miäs väitti ensimmäisellä reissulla, että se on meidän taulussa vika ja laskutti 240e, ja kertoi, että uusi taulu töineen kustantaa liki 2000e. Noh onneksi toisella yrityksellä löytyi vika heidän muuntajasta ja meidän ei tarvitse ihan vielä rikkoa säästöpossuja. Eli se taitaa olla vähän fifty-siksty, meneekö varsominen hyvin vai huonosti, stressin määrä aikaisempiin vuosiin on ainakin puolet pienempi.

Kamera (kiitos J ohjeista ) on kuitenkin asennettu ja paras tositv ikin…

Voihan varsomiskamera ja mahavyö

Kuva
20 päivää laskettuun aikaan ja ollaan aika alkutekijöissä kaikkien järjestelyiden osalta.. No tuttipullo on ja pyyhkeitä on ja päivystävän eläinlääkärin numero on opeteltu ulkoa. Viimeksi oli ternimaitoa pakkasessa, nyt ei ole..... Olkea on tilattu, muttei haettu..... ja se kamera.....


 Viimeksi saatiin kamera lainaksi, nyt pitäisi hommata oma. Ongelma A) talliin on talosta matkaa liikaa, jotta WIFI ylettyisi sinne asti B) reitittimellä verkko vahvistuu sen verran, että ehkä se riittäisi IP-kameralle, mutta eipä taida nuo boksit olla ihan kovinkaan pölysuojattuja C) kameraviidakko on yhtä helvettiä... ja 90 prosenttia niistä tulee Kiinasta


Riistakamera olisi helppo ja yksinkertainen, mutta kuukausikuluja tulee lisää, koska tarvii oman liittymän. Isäntä ei oikein noille mettäkameroille lämpeä.

Noh, ehkä tässä jotain keksitään.... otamme toki vinkkejä vastaan.


Ongelma nro 2. pallokala ja eteenvaluva satula. Satulahelvetti on seurannut meitä niin kauan kuin muistan, parhaimmaksi on osoit…

Jokainen tsäänssi on mahdollisuus

Kuva
Ystävämme kaasu on palannut talviunilta, Sohvia on nyt kuukauden sisään käynyt ihmettelemässä kaksi eläinlääkäriä ja yksi "huu-haa-hoitaja". Kaikilla (myös allekirjoittaneella) on kellunut päällimmäisenä kysymys, että mistä ruumiinaukosta se ilma menee sisälle? Persiistä? Suusta? Kunnes sain nimen ja numeron sisätauteihin (ja juurikin ruuansulatuselimistöön) erikoistuneelle tohtorille.


Jos nyt mietitään, että tuolla Sohvin suolistossa oli viime syksynä "kolme ämpärillistä" hiekkaa. Se hiekka on siellä kulkenut aika moisen matkan ja aiheuttanut sillä matkallaan melkoisia vaurioita (haaavaumat, suolinukan vauriot ja tätä kautta imeytymisen heikentyminen). Liikkeessä Sohvi kaasuuntuu eniten, syystä että silloin se suoli toimii paremmin (tai on siis aktiivisempi), eli se ruokamassa liikkuu nopeammin siellä ärtyneessä suolessa, mikä aiheuttaa kipua ja kaasua. Loogista eikö? Ja me on täällä koitettu tulpata jokainen mahdollinen reikä... surullista....

Toimintasuunnitel…

Kevät toi, kevät toi

Kuva
Tervetuloa kevät, kura ja irtokarvat!

Tänä talvena olen ollut erityisen laiska, pimeys on ollut jotenkin todella vallitseva. Hysteerinen tarhojen siivous, aamuinen kavioiden putsaus, heinäpaalin edustan lakaisu ja muut siivous-toimenpiteet on jäänyt vähän vähemmälle (ja sen kyllä huomaa). Sen sijaan että parhaaseen tv-aikaan hakkaa otsalampun valossa sitä itteään irti isänmaasta, on ollutkin ihanaa käpertyä sohvan nurkkaan, niinä iltoina kun ulkona puhaltaa myrskytuuli ja vettä vihmoo vaakatasossa... Eikä ne hevoset ole siihen kuollut... vielä.... Toisaalta kiroan itseäni, sillä piha näyttää siltä, että siellä on räjähtänyt heinästä, paskasta ja purusta tehty pommi, mutta mikäs siellä on kevätauringossa niitä sieltä pikkuhiljaa siivota. Pikku-traktoria odotellaan kyllään, niin loppusiivous käy parissa tunnissa.

Haketarha on ollut hyvä investointi, pohja on pysynyt hyvänä... katsotaan onko rahaa sijoittaa toinenkin puolisko. Portin edusta vaatinee täydennystä, mutta muuten on kuiva ja …

Parempi kai

Kuva
Hatunnosto sille, joka vinkkasi ProBion! Ensimmäinen oikeasti auttanut asia pitkään aikaan. Mahan möyrintä loppui kahdessa päivässä!!! Nyt varovaisen toiveikkaana odotellaan mihin suuntaan tilanne muuttuu kaasuuntumisen kanssa.



Treeni siis pahentaa tilannetta, kunnon reippaalla lenkillä näkee kärryille asti miten maha paisuu. Meinattiin että vetää ilmaa peräsuoleen, caslickin jälkeen on ajossa käytetty vain säämiskää, koska sopivaa suojaa ei ole löytynyt. Kokeilussa on siis ollut jos minkä laista suojaa ja viritystä, mutta ei tunnu mikään sopivan..... häntärautaan on yritetty totuttaa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Eli jos on ehdotuksia tähän ja mielellään myös kuvia miten ne suojat kuuluu herkkäpersiille virittää, niin ettei tarvitsisi katsoa kiukkuisia takakavioita.


Ratsastus on jäänyt nyt vähäiselle, koska allekirjoittanut oikeasti pelkää siellä kyydissä. Tarvitsisi varmaan rohkaistua jotta tietäisi miten se maha turpoaa jos hipsutellaan selästä käsin. Olen puolitosissani katsellu…